Sääntömuutosehdotus versio 0.5 (luettavissa, muokkausehdotukset ja kommentit tälle sivulle)
Sääntömuutosehdotus versio 0.7 (elää koko ajan, kommentteja ja muutosehdotuksia voi lisätä suoraan sinne)
Pitäisikö tarkoituspykälässä mainita tekijänoikeudet jne eksplisiittisesti? Esim.
"Yhdistyksen tarkoitus on toimia sähköisten oikeuksien, sananvapauden ja yksityisyyden suojaamiseksi ja tasapainoisen immateriaalioikeusjärjestelmän edistämiseksi niin Internetissä kuin laajemminkin yhteiskunnassa."
Edellisellä nimettömällä kirjoittajalla on hyvä pointti. Kannatan.
-- Teemu Leisti 2012-12-04
En keksinyt, miten tuota versiota 0.5 voisi editoida suoraan, joten lisään muutosehdotukseni tähän.
Yleisehdotus: Joissain pykälissä murtoluvut on kirjoitettu auki, esim. "...vähintään yksi neljäsosa (1/4) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä...", ja toisissa ei, esim. "...ellei sitä julisteta kiireelliseksi vähintään 2/3 enemmistöllä." Merkitsemistapa pitäisi yhdenmukaistaa jommallakummalla tavalla. Kannattaisin itse ensimmäistä tapaa, eli murtolukujen kirjoittamista auki.
8§: Lisäisin selvyyden vuoksi kohtaan "valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa" sanan "kaksi" seuraavasti: "valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa".
12§: Tämä pykälä on ymmärrettävissä, mutta se voisi mielestäni olla selkeämpikin, ja sen lisäksi kaipaa paria asiamuutosta. Ehdotukseni ensimmäisen kappaleen korvaavaksi kahdeksi kappaleeksi:
12§. Henkilövaalit toimitetaan suljetuin lipuin. Kussakin henkilövaalissa voi valittavia olla yksi tai useampi henkilö. Kussakin henkilövaalissa voi äänestää vain ehdolle asetettuja henkilöitä. Hallitus laatii kutakin henkilövaalia kohden tarvittavan määrän vaalilippuja, joihin se merkitsee selvästi, mitä vaalia se koskee, ja sen, kuinka monta henkilöä kyseisessä vaalissa valitaan.
Jokainen äänestäjä saa kutakin henkilövaalia kohden yhden sitä koskevan vaalilipun. Kunkin äänestäjän tulee merkitä kuhunkin saamaansa vaalilippuun korkeintaan yhtä monta nimeä kuin kyseiseen henkilövaaliin on valittavia.
Tässä siis selvennän äänestyksen järjestelyjä. Vältän passiivimuotooa (mikä on aina hyvä asia -- passiivin ylenmääräinen käyttö on kokouspöytäkirjojen ja muiden virallisten dokumenttien helmasynti) ja kerron sen sijasta, kuka tekee mitä: hallitus laatii vaaliliput, ja äänestäjä merkitsee vaalilippuihinsa nimiä. Tämä jälkimmäinen kohda ei mielestäni avaudu heti nykyisessä ehdotuksessa: ensimmäisellä lukukerralla voisi luulla, että virkkeessä "Jokaiseen vaalilippuun tulee merkitä yhtä monta nimeä kuin on valittavia." tekijä voisi olla joko hallitus tai äänestäjä.
Huomaa myös, että lisäsin ehdotukseeni sanan "korkeintaan", koska jos äänestäjä ei yksinkertaisesti keksi vaikka kolme henkeä valitsevassa vaalissa useampaa kuin kahta ehdokasta, jota kannattaa, ei häntä tulisi pakottaa poimimaan lippuunsa sattumanvaraisesti jotakuta muista ehdokkaista, jotta hänen vaalilippunsa olisi pätevä.
Ehdotuksen toiseen kappaleeseen minulla ei ole muutosehdotuksia, mutta kolmanteen on:
Kun valittavana on samanaikaisesti useampia henkilöitä, vaali toimitetaan siten, että valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä. Mikäli äänet menevät viimeisen valittavan paikan kohdalla tasan, ratkaistaan valittava ehdokas, tai valittavat ehdokkaat, arvalla.
Lisäys "valittavat ehdokkaat" siksi, että voi olla seuraavanlainen tilanne: Tehtävään valitaan kolme henkilöä. Ehdokas A saa eniten ääniä, eli 10, ja hänet valitaan. Ehdokkaat B, C, D, ja E saavat kukin 5 ääntä, ja muut ehdokkaat vähemmän kuin 5 ääntä. Jäljellä on kaksi valittavaa henkilöä, ja heidät pitää valita arvalla ehdokkaiden B, C, D, ja E joukosta.
15§: Tehtäväluettelon voisi mielestäni säilyttää. Se selkeyttää hallituksen tehtäviä. Loppuun voisi ehkä lisätä jonkinlaisen "muut asialliset tehtävät" -tyyppisen kohdan. Lisäksi mielestäni nykyisten sääntöjen 16§:sta voisi tähän kopioida varapuheenjohtajan, sihteerin, ja rahastonhoitajan tehtävät.
17§: Mikä on "ehdoton ääntenenemmistö", ja miten se eroaa "yksinkertaisesta ääntenenemmistöstä"?
18§: Kuten kommentit-kohta huomauttaa, 15§ käsittelee myös toimihenkilöitä. Nyt ei ole selvää, kuka valitsee toimihenkilöitä ja toimikuntia: hallitus, kokous, vai molemmat? Pitäisikö erottaa kaksi toimihenkilötyyppiä: kokokuksen ja hallituksen valitsemat? Vai voiko kokous toimihenkilöiden valitsemisen sijasta velvoittaa hallitusta valitsemaan tiettyihin tehtäviiin toimihenkilöitä ja/tai muodostamaan toimikuntia? Tämä pitäisi mielestäni selventää. (Minulla ei ole vahvoja mielipiteitä siitä, miten se pitäisi tehdä.)
23§: Lisäys viimeisen virkkeen loppuun: "... tiettyä erikseen määrättyä tarkoitusta varten." Ellei sitten tarkoitus ole antaa yleinen nimenkirjoitusoikeus? Se pitäisi sitten mainita selvästi: "... joko yleisesti tai tiettyä erikseen määrättyä tarkoitusta varten."
25§: Kannatan kahden kokouksen sääntöä, koska itsemurhan tekeminen tulisi olla hankalaa.
-- Teemu Leisti 2011-12-01
Teemun kommentit on oikein hyviä. Mainitut tarkennukset kannattanee sääntöihin merkitä.
Itse vierastan käytännön ohjeiden antamista säännöissä (on myös huomattava tiettyjen lippuleikkien vaikutus etäosallistumiseen joka oli yksi sääntömuutoksen tarkoituksista). Alunperin tarkoista 'betonoiduista' tehtävänkuvista haluttiin eroon, mutta on hyvin pitkälti mielipidekysymys pitääkö ne säännöissä olla.
Ehdoton enemmistö tarkoittaa että äänestettävän asian tulee saada vähintään 50% äänistä, yksinkertainen enemmistö tarkoittaa että valittavaksi tulee se joka saa eniten ääniä. Tämä toki on olleellista vain niissä tapauksissa kun ehdotuksia on enemmän kuin kaksi. Ehdottoman enemmistön kohdalla voi siis tulla tilanne että kolmesta ehdotuksesta mikään ei voita. Tällaisia käytetään usein esimerkiksi sääntömuutosten ja vastaavien isojen/monimutkaisten asioiden kohdalla, kun halutaan ettei valittavaksi tule 'paras huonoista vaihtoehdoista'.
Myönnettäköön että toimihenkilö -nimitys saattaa näyttää hieman sekavalta. Toimihenkilöä on käytetty yleisterminä tarkoittamaan henkilöä jolle jokin (ennalta määrätty) toimi on annettu. Tämä voi olla yhdistyksen kokouksen kohdalla esimerkiksi selvitysmies/projektipäällikkö jotain tiettyä asiaa varten. Hallituksen valitsemat toimihenkilöt viittaavat hallituksen sisäisiin pesteihin (tiedottaja, urheiluvastaava, ulkoministeri, virallinen vakooja jne). Tässä on haettu ettei toimintaa turhaan määriteltäisi säännöissä vaan voitaisiin elää paremmin tilanteen mukaan. Yleisesti kaikessa aina yhdistyksen kokouksen päätös menee hallituksen päätösten edelle, eli sinänsä tuosta tulee kaksi toimihenkilötyyppiä (ei vain ole eksplisiittisesti kerrottu mitä niiden pitää olla). Säännöissä jätetään siis mahdollisuus kummalle tahansa valita toimihenkilöitä tarvittaessa, kuten vanhoissakin säännöissä.
-- Miikka 2012-12-03
Kiitokset kannatuksesta, Miikka.
Mielstäni äänestämisessä ohjeiden pitäisi olla hyvin selkeitä, jotta tilaa ei jäisi minkäänlaisille tulkintaepäselvyyksille. Kaukoäänestämisen mahdollistamiseksi voisi tehdä lisäyksen, että "vaalilippu" ei välttämättä ole fyysinen objekti, vaan voi olla vaikka verkkolomake tms. En nyt keksi, miten asian voisi parhaiten muotoilla.
Jos jäsenistö haluaa eroon "betonoiduista" tehtävänkuvista, niin asia on kai sitten sillä selvä, mutta itse kannatan vastuuhenkilöiden pääasiallisten tehtävien luettelemista ihan selkeyden vuoksi. Eiväthän luettelot välttämättä rajoita vastuuhenkilöitä vain niissä lueteltuihin tehtäviin. Tämän varmistamiseksi tehtäväluetteloiden loppuun voi lisätä vaikka "muut hallituksen valtuuttamat tehtävät", tai jotain sinnepäin. Mutta ei minulla ole tästä kovin vahvaa mielipidettä.
Kiitokset enemmistöjen käsitteen selittämisestä.
Toimihenkilöistä: jos muidenkin mielestä muutosehdotuksen v0.5 sanamuodot toimivat, olkoon sitten niin. (Itse olen vastikään liittynyt yhdistykseen, eikä minulla ole käytännön kokemusta näiden pykälien soveltamisesta.)
-- Teemu Leisti 2012-12-04